En todellakkaan tiiä, mihin aika hurahtaa. Elämiseen? :)
Uuet työt on syöneet energiaa aivan hirveesti. Väsymystä pukkaa kokoajan kotosalla, eikä yksinkertasesti jaksa tehä mittään ylimäärästä. Kevätväsymystä? Harmittaa, ku ei ehi kavereitakkaa nähä paljon :(
Tiistaina kävin kuitenkin virkistäytymässä, kattomassa nimittäin Sami Hedbergiä ja ai että, vieläki on mahalihakset kipiänä siitä nauramisesta ;) Suosittelen, jos stand up:sta diggaa! Lauantaina on sitten vuorosa Neljänsuora, WUHUU! Että on mulla sittenkin elämää? ;) Ja toki, kotona on parasta elämää, mitä voi ollakaan! <3 Aina ei vain muista nauttia pienistä asioista, välillä on palautettava pääkin maanpinnalle. Mulla on kaikki juuri niinkuin oon toivonukkin (paitsi se vauva uupuu edelleen..)! :) Vauva-asiaa: Mistä tulee sanonta: "Sitä mitä ei ole, sitä ei osaa kaivata!"? Ei pijä paikkaansa!
Tai no niin, mää oon teheny hirveesti iltavuoroja, ni eihän oo ihime, jos ei ehi ellää muuta elämää ku työtä? En tajua, miks noin paljon oliki iltoja laitettu. Ku poikaki jo sano, että kokoajan sää oot iltavuorossa, eikä ehitä tekeen yhesä mittään :( Se oli surullista kuultavaa.. Veti mielen matalaksi ja siinäpä aloin sitten kiinnittää huomiota niihin hetkiin, kun oon samaan aikaan pojun kans kotona, annoin pojulle kaiken huomion ja olin maailman paras mutsi! Onhan mulla maailman paras poika ja mies, joten mestarivaimona ja -äitinä mun oltava maailman paras! Maaliskuun työvuorolistassa oliki sitte hieman vähempi iltoja, mutta pitänee mainita listantekijälle vielä..
Elämä on juuri niin ihanaa, kuin siitä itse tekkee? :) Nauttikaamme jokainen tästä viikosta, päivästä, minuutista, sekunnista!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoikaapas!