Kerran läski, aina läski. Niinhän sitä sanotaan, mutta se ei pijä paikkaansa! Tästä mestarivaimosta on lähteny nyt 14kiloa täyttä läskiä ja lissää lähtee kokoajan -saattepa nähä! Ihime dieettejä tähän ei oo tarvittu, vaan se on lähteny _syömisellä_. Jos en syö, läski takertuu tiukemmin kiinni, oon testannu. Pystytte seuraamaan läskitaisteluani blogin yläosasta olevasta tickeristä, josta näätte puottamani kilot. Siitä saa ilimaseksi ottaa kiloja, en tartte niitä ennää ;)
Katkeruuspurnaus: Miksi jotkut saa, vaan minä en? Miksi mun pittää olla katkera, enkä voi iloita toisten puolesta? Miksi kaikki hehkuttaa, vaikka tietää mun olevan katkera? Vai olenko kateellinen? Mikä ero on katkeralla ja kateellisella? Kauanko mun pittää vielä yrittää ja mitä jos yrittäminen ei tuota tulosta? Olenko siis nyt kateellinen ja katkeroidun, jos en saa haluamaani ikinä? Onko väärin haluta, jos omistaa jo yhen? Kyse on siis toisesta lapsesta, josta olisin enemmän kuin kiiitollinen, niin kiitollinen, etten löyvä sille ees sanoja. Mulla onnekseni on maailman ihanin poika, joka on mulle kaikki kaikessa. Jonka vuoksi tekisin mitä vain <3 Ja jolle teen varmaan monta karhunpalavelusta tällä äidillisellä olemuksellani ;) Tahtoisin vain toisen lapsen, sisaruussuhe kun ylleensä on pitempi suhe kuin äidin-lapsen välinen suhe. Mutta se siitä, vauvaa ei tule yrittämällä -se on huomattu ja ei se auta säälisä rypiä..
Viikonloppusuunnitelmat: Huomenna siivousta (ruukataan siivota koko perhe yhesä) ja rötväilyä. Sunnuntaina pulukkamäkiä ja makkaranpaistoa! Ihanan rentouttava viikonloppu siis tievosa <3 Aion nauttia joka solullani kaikesta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoikaapas!