Otsikko kertokoot kaiken :) Nyt aijjon vaan keskittyä siihen, mitä mulla ON! Mun elämä on enemmän ku mallillaan, kaikki on hyvin. Ei piä murehtia ja surra sitä, mitä ei oo. Ihiminen taitaa olla semmonen vekotin, että aina puuttuu jottain eikä oikeesti ossaa olla tyytyväinen siihen, mitä on. Talavella ootetaan, että tulis jo kesä, syksyllä pimiään aikaan ootetaan lumen tuloa. Hyttysistä pittää kesällä valittaa, sade ei oo kiva juttu, aina löytyy jotain, josta valittaa. Oon pitäny ittiä aika perustyytyväisenä ihimisenä, mutta kyllä määkin valitan turhaan.. Valittaminen on mun silimisä OUT. Turhaa tuhulaa elämäänsä valittamiseen, sillä ei pitkälle pötki. Tyytyväisyys itteensä ja elämäänsä myös näkkyy ulospäin. Huomaan monesti tarkkailevani ihimisten tyytyväisyysprosenttia ja harvalla se yltää 100 prosenttiin.
Pari sanaa työstä: Hitto, että mää tykkään siitä! Vastuuta on, mutta se vaan auttaa kehittään ittiä ja ammattitaitoa pitäen työmotivaatiota yllä. Ikinä ei tympäse lähtiä töihin ja hommaa riittää -mutta oon oppinu organisoimaan asiat niin, että jos jotain ei kertakaikkiaan ehi tehä, sen voi tehä myöhemmin. Oon myös saanut tosi positiivista palautetta tekemisistäni, joten se ruokkii työstä tykkäämistä entisestään. Mää kun tartten sitä positiivista palautetta, jotta tiiän, ossaanko toimia oikein. Ja taas kaikista muistakin kuin minusta itestänikin tuntuu, että mää oisin ollu tuolla jo kuukausitolokulla. Vaikka kohta tullee täyteen vasta 3 kuukautta, joka on oikiasti ihan saakelin lyhyt aika :) Ainaki mun mielestä.. ;) Nykynen työ on tuonu uutta pontta, kyllä se vaan niin on, että vaihtelu virkistää työrintamallakin :)
Eletään toukokuuta ja meijjän takapiha on lähes tulukoon lumen peitosa. Voi ellää kahta vuojen aikaa yhtäaikaa, muualla on kevät ja meijjän takapihalla talavi :) Viime syksynä tehtiin kukkaistutuksia ja jännä nähä, miten ne lähtee kasvaan vai lähteekö. Kesä tullee kun tullee, siihen asti mennään eläen tätä kevättä :)
Rumbaa on ollu monella saralla, mutta nyt tilanne on rauhottunu. Mää tykkään tasasuuesta ja siitä, että asiat rullaa etteenpäin samalla rutiinilla. Esimerkiksi mun aamurutiinit on aika tiukat ja toimintakyky kärsii, jos jokin asia ei meekkään niinkuin _aina ennenkin_. Jännä, miten erilaisia me ollaan. Vaikka muutoksisa pystyn elämään pakon eestä ihimeen hyvin niihin sopeutuen ja uskoen asioiden lutviintuvan sekä järjestyvän, niin silti tää joistakin ehkä tylsältä kuulostava elämä on mun juttu :D Pääasia, että ite on tyytyväinen ja onnellinen <3 Eiks juu?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoikaapas!